Piparin tuoksua

Tein eilen piparitaikinan ensimmäistä kertaa ihan itse. Eipä ole tullut tehtyä edes valmistaikinasta moniin vuosiin pipareita. Nyt poika jo sen verran iso, että teki mieli lähteä kokeilemaan. Mummon kanssa molemmat lapset jo tekikin pipareita viime viikolla kun olivat yökylässä. Olipa älyttömän helppo valmistaa taikina itse ja myös nopea. Ja mukava siitä, että voi sitten leipoa ne vasta seuraavana päivänä ja vaikka pakastaakkin taikinaa jos ei kerralla halua kaikkea tehdä. Itse kun tykkään leipoa ja saatan olla siinä aika tarkkakin niin on tehnyt tiukkaa nyt kun esikoinenkin haluaa osallistua kaikkeen, että hellittää vähän ja antaa tehdä. Vaikka täydellistähän ei voi tulla, mutta pääasia että saa tehdä ja yrittää :) Meillä on niin mahottoman innokas leipuripoika että ! <3 

Pitäis muistaa jaksaa joskus tyhjentää kameran muisti niin saisi otettua kunnon kuvia. Jätettiin taikinaa vielä oottamaan josko pikkusiskokin ja iskä haluisi osallistua piparin tekoon :) Niin olisi helpompi saada niitä parempia kuviakin. 

Laminaatitkin on saapunut viikko sitten. Olipa homma niitä kantaa puolet yksinään sisälle ja samalla ulkoilla lapsien kanssa. En uskonu et ne ihan niin paljon painaa mut eihä siinä muuta voinu ku kantaa ne sisälle ettei kastu. Mies tulikin onneks kesken työpäivän kantamaan loput mitä en kerennyt kun piti lähteä laittaa ruokaa lapsille ja päiväunille. No, nyt on sitten tätini miehen avustuksella viime viikolla saatu kolmena iltana kolme huonetta laminoitua. Ja sunnuntaina mies uskaltautu jo yksin asentamaan meidän makkarin lattian. Se oli onneks helppo näin ensikertalaiselle. Yläkerta olis jo oikeastaan valmis, muutamaa ovea pitää lyhentää kun meinaa ahistaa jostain kohtaa. Ja, tietysti tavarat pitäisi saada paikoilleen vielä ennenkuin saatte kuvamateriaalia. Ajasta tuntuisi olevan pulaa. Toivotaan että pian päästään alakerran kimppuun, josko tädin mies työkiireiltään kerkeisi tulla auttamaan :) 

Palaamisiin ! 

Riina